Grafoteekin kuukauden taiteilijat 2012

Jälkiä ja kerrostumia

Monotypia tekniikalla etsin jälkiä ja kerrostumia ajoista, joita on ollut.

Menneisyyden portti on auki mielenkuville, joissa näkijänlailla viivat muodostavat verkoston, josta mielikuvitus synnyttää iäksi kadonneita elollisten sukuja.

Esittelen Grafoteekissa osan valmisteilla olevasta, matkustamista ja liikettä käsittelevästä teossarjastani.

Tutkin sarjassa ihmisen kehittämiä mekaanisia ja toisaalta luonnossa esiintyviä orgaanisen liikkumisen tapoja. Toteutan erilaisia historiallisia, maantieteellisiä ja toiminnallisia rinnastuksia. Pyrin näin tuomaan esiin ajattelulleni tyypillistä ympäröivän maailman ehdottomuuden tajuamista ja taiteessa olevaa, toisenlaista mahdollisuutta.

Sarjan teokset ovat öljymaalauksia, sekä syväpainografiikan ja maalauksen yhdistelmiä. Esillä on myös joitakin luonnon kiertokulun tematiikkaan pohjautuvan grafiikan sarjan ”Beyond Time ” versioita. Teokset on toteutettu viivasyövytys / akvatinta tekniikalla.

Töissäni hallitsevana teemana ovat tällä hetkellä erilaiset pelit, sadut ja leikit, joiden kautta harjoittelemme lapsuudesta saakka sekä läheisyyttä, mutta toisaalta myös itsenäistymistä ja luopumista.

Käsittelen töissäni myös sitä kasvamisen rajakohtaa, jossa jo aavistamme leikin muuttuneen peliksi, joka ei välttämättä ole enää vain leikkisää ajanvietettä.

Työskentelen tällä hetkellä pääasiassa maalauksellisen ja moniulotteisen carborundumtekniikan parissa. Työni ovat kerroksellisia uniikkitöitä, joissa itse vedostusprosessi on lähes merkittävin työtä muokkaava tekijä. Haluan säilyttää työskentelyssäni tietynlaisen leikillisyyden, kokeiluvuuden sekä avoimuuden mahdollisille muutoksille aina vedostusvaiheen loppuun saakka.

Teos: Marita Mikkonen, "Valon ranta", 2011, kivilitografia, väritelaus puulaatalta.
Koko 55 x 60 cm.

Marita Mikkonen tekee kivilitografiaa, johon hän yhdistää väritelaukset puulaatalta.

Luonto ja maisema toimivat kuvien lähtökohtina hänen työskentelyssään. Teosten maisemat pohjautuvat hänen eri puolilta Suomea ja lähiympäristöstään ottamiinsa kuviin.

Litografia tekniikkana mahdollistaa väripintojen kerroksellisuuden ja rikkaat valöörit. Kuvien tunnelman luojana maalauksellisuus on olennainen osa hänen ilmaisuaan. Näissä teoksissa esittävä ja abstrakti kohtaavat, ja mehevä maalauksellisuus yhdistyy luontevasti teräväpiirteisempiin graafisiin elementteihin.

Teos: Susanna Autio, "TAB XI, sarjasta läjien synty", 2009, puuvärikynä ja guassivalkoinen. Koko: 53 x 36 cm.

Läjien synty

Tutkimusmatkani katujen asfalttiviidakoiden aarteisiin on tuottanut ruttujen, suttujen, rymppyjen, suojien, rikottujen, viskottujen, imettyjen ja syljettyjen muotojen ihmeellisen pienoismaailman. Hylätyt ja arvottomat saavat elää.

Sadat Prahan katujen aarteista ottamani valokuvat olen järjestänyt pienemmiksi läjiksi. Järjestelmällisesti muodon yhtäläisyyksien ja käyttötarkoituksen mukaan. Läjät piirsin tabuloiksi; tauluiksi, joissa roskat on lajiteltu luokkiin, lahkoihin, sukuihin ja lajeihin. Carl von Linnén hengessä.

Valitsin tekniikaksi itselleni etäisen piirtämisen. Intohimottomana piirtäjänä lisäsin haastetta käyttämällä puuvärejä. Yllätyin piirtämisen tuomasta rauhan tunteesta. Meditatiivinen olotila auttoi keskittymän ja nautiskelemaan yksityisestä tekemisen hetkestä. Hiljaisuudesta, jonka rikkoi vain kynän ja kumin liikkeen tuottama ääni paperin pinnalla. Piirtäminen oli hidasta, yksitoikkoista mutta samalla addiktoivaa.

Maalasin öljyväreillä kunnes Ulla Virran puupiirroskursseilla tapasin viivan.
Veistän kaiken käsin, pienet siirtymät vedostaessa käytän hyväksi.
Hidas ja työläs tekniikka rajoittaa vedosmäärän pieneksi, isoissa yhteen
tai kahteen, pieniä teen useimmiten neljä.

Olen toiminut aikaisemmin mallisuunnittelijana vaatetus- ja kenkäteollisuudessa. Aloin kouluttautua kuvataiteilijaksi 90-luvun alussa. Maalauksesta siirryin pastellipiirrosten kautta grafiikkaan.

Tällä hetkellä puupiirros tuntuu omimmalta, mutta teen myös litografiaa, syövytystä ja muita kokeilevia tekotapoja käyttäen grafiikkaa, aina sen mukaan, mikä tekniikka antaa parhaiten halutun tuloksen.

Teosten aiheet ovat enimmäkseen vanhoista kulttuureista, myyteistä, unista ja lapsuuden kokemuksista. Kahtena vuonna olen ollut Nelimarkka-museon taiteilijaresidenssissä Alajärvellä tutkimassa pohjalaisia juuriani. Jatkan näyttelyssäni siellä aloittamaani vaivaispoika-sarjaa.

I have previously worked as a designer in the clothing and shoe industry. I started studying fine arts in the 90s, and currently work as a printmaker. I have studied many techniques; etching, aquatint etc, but at the moment I find wood cut and lithography the most interesting methods to work with.
As an artist I am a sketcher; I like pastel and charcoal drawing, contours and contrasts. Also lithography offers many possibilities in drawing and washing that I find appealing to work with.

Wood cut is ideal as a technique for works with more primitive themes that I likewise find interesting. The motifs of my works come from old cultures, myths, dreams and the imagery of my childhood. I have spent two artist in residency periods at the Nelimarkka-museum, Alajärvi, studying the landscape of my youth. In this exhibition I continue the series of the local wooden Begger statues that my childhood landscape has inspired me to explore.

Jokaisen elämään ovat kuuluneet lelut ja leikkiminen. Hannamari Matikainen
ei pyri jatkamaan leikkiä koko elämäänsä. Hän ei käsittele teoksissaan
lapsuutta erillisenä tai irrallisena aikakautena aikuisen elämästä, vaan
lapsuus on kiinteä ja tasavertainen osa aikuista. Hänen kuviinsa
valitsemansa aiheet eivät ole pelkkiä nostalgisia muistoja menneestä. Ne
ovat tärkeitä osia kollektiivisessa muistissa - perinteessä.

Perinteisen maatuskan sisältö ei tarjoa mitään yllättävää. Sama hahmo
löytyy edeltäjästään hieman pienemmässä ja pelkistetymmässä muodossa.
Maatuska on äitihahmo, joka toistaa jälkeläisensä itsensä kaltaisena.
Matikaisen maatuskan helposti inhimillistettäviä eläinhahmoja ei ole
survottu edeltäjänsä muotoon. Suuremman hahmon toive siitä, että hänen
jälkeläisensä olisi hänen kaltaisensa, on jätetty huomioimatta.
Yllätykseksi jää, syntyykö uusi hahmo aina suuremman sisältä vai rakentuuko
isompi pienempänsä päälle. Parittoman määrän voi ajatella kuvaavan jatkumoa, parillisen taas jonkin päättymistä; yksi on täydentynyt toisella.

Matikainen järjestää kuviaan uusiksi vielä niiden valmistuttuakin. Hän
venyttää tekniikkansa ja kyseenalaistaa oman kädenjälkensä, alistamalla
pienet monotypiansa uudelleen grafiikanlaatan asemaan, tulevien kuvien
lähteeksi. Kaikesta huolimatta Matikaisen töissä söpöys on kiinteästi läsnä.
Eläimet ovat pehmoisia ja pörröisiä. Jokainen söpöläinen
on kuitenkin tulevaisuuden potentiaalinen pahantekijä.

Krister Gråhn

Teos: Marjatta Nuoreva, "ARCHIPELAGO II", 2009, kuivaneula.
Koko 33 x 72 cm, koko kehystettynä 61 x 96 cm.

Veneretki, kuivaneulagrafiikkaa

Olen piirtänyt tämän näyttelyn kuvat liikkuessani veneellä Saaristomerellä ja
Ahvenanmaan saaristossa.

Ne ovat välittömiä luontoelämyksiä valon ja tuulen maailmasta, suoraan kuparilaatalle kuivaneulapiikillä piirrettyjä.

Kuparilaatta sylissäni istun milloin veneessä, milloin maissa. Malli on kaikkialla ympärilläni elävänä, jatkuvasti muuttuvana. Siitä sieppaan kuvani rakennusaineet.

Haluan taidegraafikkona korostaa vedostamisen roolia. Erilaisten variaatioiden kautta voi kokeilla uudenlaisia tulkintoja ja yksilöllisiä ratkaisuja. Vedostaminen on paljon muutakin kuin ”monistamista”.

Laattoja voi sijoitella eri tavoin, painaa samalle vedokselle useita kertoja, kokeilla eri värejä ja muita materiaaleja, tehdä pieniä tai suuria sarjoja tai uniikkiteoksia. Juuri vedoksessa näkyy tekijän kädenjälki, vasta vedostettaessa kuva syntyy.

Jokainen näyttelyni teos viittaa tavalla tai toisella minulle tärkeään musiikkiin. Vedosten viittaukset ovat toki henkilökohtaisia, mutta toivoisin myös toisten kuulevan teoksissa jazzin soundin, konserttimusiikin paatoksen tai kuulaan akustiikan.

Joulukuu 2012

27.11. - 23.12.2012

Hannamari Jalovaara

Teos: Hannamari Jalovaara, "Promises of Life X", 2012, uniikki, etsaus, akvatinta.

Kuvan koko: 25 x 45 cm.

Lupauksia elämästä - Grafiikkaa

"Muinaiset alkemistit uskoivat, että oli olemassa alkuaine, Prima Materia, mistä kaikki maailmankaikkeudessa oleva oli lähtöisin. Vaikka tämä alkuaine sisälsi potentiaalin kaikelle olemiselle, sen tuli ollakseen todella olemassa omaksua muoto.Töissäni tarkastelen alitajunnasta nousevia hienovaraisia muodostelmia, missä mahdollisuuksien monimuotoisuus tulee eri työvaiheiden kautta asteittain näkyville.

Taidegrafiikassa metallilaatan työstäminen rinnastuu alkemistien prosesseihin, joiden tavoitteena oli selkeyden ja kauneuden löytäminen kaaoksesta. Samalla selkeytymätön ikuinen potentiaali saa muodon ja tulee näkyväksi."

Promises of Life - New Prints

"Promises of Life" was born at the conjunction of science and mysticism. Alchemists believed that in the very beginning there existed original material from which the universe was created and which they called Prima Materia. It held the unmanifested potential for existence, but in order for it to truly exist, it must assume some form. In my work I evoke subtle configurations from the unconscious level and observe the fullness of possibilities that gradually become visible. It is through the alchemical process of printmaking that grace can be found in chaos, and what once was obscure eternal potentiality can be brought into light and given form.