Puupiirros


Puupiirroksen edeltäjä oli kivilaattoihin kaiverrettujen kuvien ja kirjoituksien kopiointi-menetelmä. Vedostaminen tapahtui siten, että kostutettu vuota tai kangas paineltiin kivilaattaa vasten ja värityynyllä hiertäen väri tarttui koholla oleviin kohtiin. Menetelmä oli käytössä Kiinassa (noin 200 eKr.-200 jKr.).

Puupiirroksen kukoistuskausi alkoi 1600-luvulla Kiinassa ja Japanissa. Eurooppaan puupiirros tuli 1300- ja 1400-luvun vaihteessa, jolloin sillä ryhdyttiin valmistamaan mm. uskonnollisia kuvia.

1800-luvun lopulla erityisesti värillinen puupiirros nousi suosioon. Tunnettuja tekniikan käyttäjiä ovat olleet mm. Paul Gauguin, Edvard Munch ja Wassily Kandinsky. Erityisen suosittu tekniikka oli saksalaisten ekspressionistien keskuudessa.

Suomessa ensimmäiset tunnetut puupiirrokset ovat peräisin 1600-luvun lopulta. Vasta 1900-luvun alussa puupiirros vakiintui taiteellisena ilmaisukeinona. Tunnetuimpia tekniikan käyttäjiä ja kehittäjiä ovat olleet Akseli Gallen-Kallela, Ellen Thesleff, Kalle Carlstedt ja Ina Colliander.

Puupiirros tehdään pitkittäispuulle josta kaikki värittömäksi aiotut alueet leikataan syvennyksiksi. Laatta väritetään väritelalla, josta väri tarttuu laatan koholla oleviin kohtiin. Puupiirtäjän tärkein työväline on puupiirrosveitsi, jolla kuva-aiheen ääriviivat työstetään. Suurempia alueita poistetaan erikokoisilla ja -muotoisilla taltoilla. Vedostettaessa käsin käytetään ohuita paperilaatuja. Vedostustyön voi tehdä myös painokoneella. Painokoneen kovempi puristus mahdollistaa paksumpien paperilaatujen käytön.

Linopiirros eli linoleikkaus

Linopiirros tehdään samankaltaisilla veitsillä ja taltoilla kuten puupiirros. Linon leikkaaminen poikkeaa sikäli puupiirroksesta että linoleum on rakenteeltaan tasalaatuista teollista materiaalia, jossa ei ole puun kaltaista vaihtelevan kovuista syyrakennetta. Laatan leikkaaminen on huomattavasti kevyempää. Työstämisen keveys näkyy usein myös työn ilmeessa ja myös tarkempia yksityiskohtia voi työstää helpommin.

Puukaiverrus eli ksylografia

Laattamateriaalina on kova ja lujasyinen puu, esim. puksipuu tai pyökki, jonka rungosta sahattuun kiekkoon kuva kaiverretaan. Suuria laattoja tehdään paloja yhteen liimaamalla. Kuvan kaivertaminen laatalle tapahtuu kuparikaivertajan työvälineitä muistuttavilla kaivertamilla. Vedoksessa kaiverretut viivat ovat valkoisia ja väritelasta painoväri tarttuu koholle jääviin viivoihin. Koska puun syyt ovat laatassa pystysuunnassa saadaan puukaiverruksella hyvin hienoa viivastoa ja tarkkoja yksityiskohtia. Menetelmä on nykyisin harvinainen.