|
TUULA
ANTTONEN
maalauksia
1.12.
- 30.12.2004
Monet Tuula Anttosen maalaukset näyttävät ensikatsomalla
puhtaan abstrakteilta. Tunnistettavat muodot tai hahmot eivät
ole ohjaamassa
katsojan ajatuksia;
taiteilija on jättänyt katseelle vapaan mahdollisuuden
etsiä kulkureittejä ja pysähdyspaikkoja maalauksen
pinnalta. Rytmisesti hahmotellut muodot ja ilmaisuvoimaiset
värisävyt luovat tiiviin tunnelman, saavat aikaan
kauneuden kosketuksen.
Toisaalta katsoja etsii näkemästään aina
merkityksiä ja tunnistaa muotoja.
Hän liittää
omat kokemuksensa taideteokseen. Anttosen maalausten pystyt
viivaryppäät tuovat mieleen maiseman, metsän,
vapaamuotoisen abstraktit värikentät vaikkapa pilvet
ja ristikkäin vedetyt viivat arkkitehtuurin, ehkä
rakennuksen julkisivun ikkunarivistöt.
Anttosen maalauksissa kaikki tapahtumat sijoittuvat pintaan,
taiteilija on välttänyt syvyysvaikutelman luomista
perspektiivin avulla. Kuitenkin teoksissa
on vahva tilan tuntu.
Sen synnyttävät toistensa välistä pilkottavat
värit;
katse alkaa hakeutua
tavallaan syvyyssuunnassa maalauksen sisään. Maisema,
arkkitehtuuri, sisätila tai vaikkapa valovälkähdys
metron vaunun lattialla voi
olla Anttosen maalauksen
lähtökohtana. Tämän havaintonsa hän
muokkaa abstraktiksi teokseksi, jättää jäljelle
vain oleellisimman, rakenteen.
Näin maalaukset
kertovat katsojalle myös omaa syntyhistoriaansa.
Näyttelyssä on mukana myös sarja maalauksia,
joiden lähtökohta on ihmisvartalo.
Ne taiteilija on pelkistänyt torsoiksi. Oikeastaan niissäkin
on jäljellä vain
ihmisen ylävartalon
rakenne, kuori, johon hyvin valitut värisävyt luovat
oman tunnelmansa.
Kuva:
yksityiskohta Tuula Lehtisen teoksesta Korusasetelma, 1997,
akvatinta, fotoetsaus.
|
