TATJANA BERGELT

juuri nyt - juureton

16.2. - 6.3.2005

Tatjana Bergeltin näyttelyssä on esillä suurikokoinen kollaasi, jonka perusmateriaalina ovat sahanteriä valmistavan tehtaan kirjeet: laskuja, tilauksia, valituksia, päätöksiä sekä muita liikekirjeitä. Kirjeet ovat vuosikymmenten takaa. Yhteydestään irrotettuna niiden alkuperäinen kuivan asiallinen sävy on muuttunut. Jäljelle on jäänyt iän tuomaa kauneutta ja

menneen maailma nostalgiaa.

Liikekirjeet, pienet fragmentit laajasta prosessista, ovat alkuna kiehtovalle tarinalle, jonka Bergeltin teos välittää. Sahanterä liittyy puuhun, josta valmistetaan paperia, taiteilija puolestaan käyttää paperia työssään. Ja kun Bergelt maalaa kirjeiden päälle ihmisfiguureja ja poimii niiden teksteistä yksittäisiä sanoja, hän liittää itsensä paitsi kertomukseen puusta ja paperista, myös uuteen kotimaahansa Suomeen, jonka hyvinvoinnille metsäteollisuus edelleen on tärkeä.

Bergeltin muissakin kollaaseissa on monia päällekkäisiä kerrostumia ja päällekkäisiä tarinoita. Valmis materiaali sisältää oman kertomuksensa ja

omat viestinsä, taiteilijan tekemät lisäykset omansa. Teosten maailma on moniselitteinen ja vivahteikas niin  kuin todellinen maailmakin on. Teostensa yhtenä lähtökohtana Bergelt käyttää vanhoja valokuvia. Hän tekee hieno-varaisia lisäyksiä ja menee näin mukaan siihen menneeseen maailmaan, josta kuvat kertovat.

Valokuviin pohjautuvissa kollaaseissa esiintyvät ihmiset ovat anonyymejä, heillä ei ole yksilöllisyyttä. He ovat perusihmisiä. Samalla tavalla perusihmisiä ovat myös Bergeltin maalausten alastomat ihmisfiguurit. He ovat yksinäisiä ikään kuin heidät olisi heitetty maailmaan ennalta varoittamatta. Mutta toisaalta Bergeltin teoksissa näkyy myös taiteilijan tietoisuus keskieurooppalaisesta maalaus-traditiosta, jonka juuret ovat renessanssin ja keskiajan taiteessa.

Kuva: yksityiskohta Tuula Lehtisen teoksesta Korusasetelma, 1997, akvatinta, fotoetsaus.

Pyhät vuoret, 2004

valokuvakollaasi