JARMO KALLINEN

Constructions rugueuses

5.1.-23.1.2005

Jarmo Kallisen näyttelyn nimi on Constructions rugueuses eli Viimeistelemättömät konstruktiot, rakennelmat. Kallinen jättääkin veistostensa puupinnan karkeaksi, hän ei höylää eikä hio sitä. Puu materiaalina on tullut taiteilijalle entistä läheisemmäksi. Se on materiaali, joka tottelee häntä. Tai toisinkin päin kuten Kallinen itse sanoo: "Taiteilija tottelee puuta."

Kallinen muotoilee puusta puita. Tässä prosessissa jalostettu puu palaa tavallaan alkuperäiseen hahmoonsa ja tehtäväänsä taiteilijan käden muovaamana. Puut ovat monin tavoin mukana Kallisen teoksissa. Ne voivat olla teknisen laitteen osina, esimerkiksi tuulettimen siipinä, tai ne voivat kasvaa lammasmajan katolta. Ja lopulta puu viittaa myös luontoon ja ihmisen suhteeseen siihen. Luontoon ja maahan viittaavat myös kerrostumiksi rakennetut teokset.

Maakerrosten lisäksi Kallinen tulkitsee teoksissaan historian ja taidehistorian kerroksia ja kerrostumia. Jossakin teoksessa lähtökohtana voivat olla 2600 vuotta vanhat kulttivaunut, jossakin on viittauksia Giotton taiteeseen, toisessa taas Francis Baconin tuotantoon.

Mutta on nykyaikakin mukana Jarmo Kallisen taiteessa. Hän on rakentanut trukkilavoista tai hedelmälaatikoita muistuttavista esineistä torneja ja taloja, jotka hän joskus on liittänyt yhteen suuriksi kokonaisuuksiksi. Nämä tutut esineet viittaavat nykyajan kiihkeään menoon, kauppaan ja rakentamiseen. Mutta samalla ne ovat kiehtovia ja kiinnostavia teoksia, taidetta katseelle ja
ajatukselle.

Kuva: yksityiskohta Tuula Lehtisen teoksesta Korusasetelma, 1997, akvatinta, fotoetsaus.

Materia, täällä 1999-2005

mänty, 60 x 340 x 10 cm

Kulttivaunut, 2005

lehmus, 205 x 175 x 85 cm