Maria Kausalainen

Kultainen noutaja

7 .3. - 25.3.2007

Syntymä, kuolema, häiden ilo, eron suru. Miten muistot syntyvät, mikä ne herättää. Miten surun kanssa eletään, miten kuolema hyväksytään. Millainen on kultainen noutaja. Ihmisen elämän peruskysymykset, merkittävät vaiheet ja käännekohdat ovat Maria Kausalaisen näyttelyn teemoja.

Teosten lähtökohtana ovat usein valokuvat, perhekuvat: hääkuvia, ristiäiskuvia, kuvia lapsista, perhejuhlista, kuolemasta ja hautajaisista. Ne ovat juuri niitä kuvia, joita ihmisillä on kirjahyllyissään. Hääkuvat esittävät pareja, joista toinen on poissa, joko kuollut tai sitten on erottu. Kuvat nostavat esiin kysymykset poissaolosta ja läsnäolosta. Millä tavalla ihminen on poissa tai läsnä. Usein taiteilija on muuttanut valokuvan poissaolevan henkilön varjoksi.

Teokset liikkuvat ajassa, historiassa. Niissä on samalla kertaa monta aikaa ja aikakautta. Perhekuvat ja kuvat lapsista käyvät läpi taiteilijan omaa elämäkertaa omiin lapsiin saakka, hääkuvissa palataan kauemmas menneisyyteen. Kuvat herättävät muistoja, tekevät poissaolevan läsnäolevaksi. Ja toisaalta aika kultaa muistot.

Perhevalokuvat ovat läsnä ihmisten arjessa. Kausalainen on aikaisemmin käyttänyt teostensa materiaalina arkisia esineitä kuten leikkuulautoja tai pyyheliinoja. Hän on rakentanut niistä monikerroksisia, puhuttelevia kokonaisuuksia, jotka tulkitsevat ihmiselämän peruskysymyksiä. Näin Kausalaisen taide näyttää kuinka elämän perustavat ja vakavat asiat ovat läsnä arjessa, joka päivä.

Seppo Heiskanen

Kultainen noutaja, 2007, fotogravyyri

Kuva: yksityiskohta Tuula Lehtisen teoksesta Korusasetelma, 1997, akvatinta, fotoetsaus.

Varjo, 2007,fotogravyyri