|
Historiaa
Eräs varhaisimmista taiteilijoista joka kokeili monotypian vedostusta oli hollantilainen maalari ja etsausten tekijä Hercules Seghers (1589-1638). Italialainen Benedetto Castiglione (1616-1670), pehmeäpohjasyövytyksen keksijä, kokeili monotypian vedostusta myös painokoneella. Eräs tekniikan esiintuojista 1700-1800-lukujen vaihteessa oli englantilainen William Blake (1757-1827). 1860-luvulla impressionistit mm. Edgar Degas (1834-1917) teki monotypialla sävykkäitä töitä joita hän työsti edelleen pastelliliiduilla. Monotypiatöitä tekivät mm. Camille Pisarro (1830-1903), Paul Gauguin (1848-1903), Paul Klee (1879-1940), Pierre Bonnard /1867-1947), Pablo Picasso (1881-1973). Myös Chagall, Miro', Dubuffet, Matisse ja moni muu merkittävä taiteilija on työskennellyt monotypia-tekniikalla.
Perusasioita tekniikasta
Monotypia on painomenetelmä, jolla saadaa aikaan vain yksi voimakas vedos.Tasaiselle laatalle tai lasilevylle maalataan suoraan kuva halutuilla väreillä peilikuvana. Vedos otetaan paperille käsin hiertämällä tai painoprässin avulla.
Perinteisestä monotypiaa voi tehdä kahdella eri tekniikalla:
Subtraktiivisessa
eli tummapohjaisessa menetelmässä laatan pinta peitetään
ensin kauttaaltaan painovärillä (yleensä telaamalla).
Painoväriä täytyy olla laatalla sen verran,
että se riittää täysin tumman jäljen
painamiseen. Tässä menetelmässä kuva maalataan
painoväriin sitä poistamalla, joko räteillä,
puutikuilla, jne. tai siveltimillä, joilla jälkeä
voi myös korjata ja muokata. Kun painoväriä
poistetaan laatalta paljastuu sen pinta ja näkyvät
kohdat vedostuvat vaaleampina.
Additiivisessa eli vaaleapohjaisessa menetelmässä laatta toimii kuin valkoinen paperi, jolle kuva maalataan. Painoväri ohennetaan ja maalaus tehdään kuten vesivärimaalaus. (ylin kuva)
Arabikumipohjustus (ei perinteinen tekniikka)
Pohjustetaan metalli- tai pleksilaatta ohuella arabikumiliuoksella. Liuoksen kuivuttua voi pintaan maalata esim. akvarelliväreillä. Kun väri on kuivunut, vedetään laatta kostutetun painopaperin kanssa etsausprässin puristuksen läpi. Paperin kosteus pehmittää arabikumin ja maalaus siirtyy painopaperiin.
|