29.3.-24.4.

mari hallapuro

Mielestäni on ihan hyvä, että välillä pakenen tätä maailmaa oman kalloni sisuksiin. Sinne minne muilla ei ole asiaa.

Omassa alitajuisessa mielenmaisemassa voin saavuttaa sen autuuden tilan, jossa on ihan turvallista puuhastella.  Saan luvan kanssa nysvätä pienen pieniä jälkiä piirtimellä kuparilaatalle ja myöhemmin todeta,  että tämä toimintahan on mielelle jopa suotavaa.

Työskennellessä minuutit katoavat ja laatalla viivat ja jäljet seuraavat toisiaan. Viivoista alkaa hitaasti hahmottua erilaisia kuva-aihioita.

Nämä kuvat ovat minun leikkini ja näkyväksi tuleva mantrani.

Mari Hallapuro