Helmikuu 2021 – Sirkku Ketola

/ Kuukauden taiteilijat /

Näyttelyssä on esillä tuore taiteilijakirja, pieniä installaatioita ja kehyksiä.

On niitä jotka nousevat virrasta ja kutsuvat tarttumaan. Ne kertyvät hyllyille, kansioihin, sydämiin. Ne tarkkailevat kunnes on aika tulla tai karata. Kirkkaimmat yhdistyvät hetkessä, sitkeimmät lähes vaiti.

En tiedä kuinka se oli sinne tullut poimiessani viisitoista vuotta sitten mökkitieltä, keskeltä ajoväylää, naudan valkeaksi paahtuneen pääluun. Se imi auringonvaloa kalliolla koko seuraavan kesän ja opetti yksivuotiaan lausumaan pehmeästi kallo.

Miksi Sam kokosi purukumista hahmon Pariisin seinille, miksi minä sen huomasin ja kuvasin, miksi painoin teokseksi ja asetin esille vasta nyt? Miksi japanissa kullataan murtumia? Miksi hylätty levy valikoituu teoksen osaksi? Miksi lyijykynä kirjoitti kalloon vasta eilen ’There’s No Time’?

Havainnoin kuiskauksia hiljaisuudesta, väkeviä, sieluun yltäviä. Niiden tempo on ajaton, vapaa ja kaikkialle kiertyvä. On kymmenen kesää kun syvimmän kaivon valo taittui kohti kaikkeuden kuplaa, ikuista ja katoavaista. Viisi vuotta kului ja installaationi Turun taidemuseossa näytti kuvallis-tilallisesti eilisen ja tulevan. Sain apua tulkinnassa mutta sanat peittyivät elämän alle. Pysähdys toi ne esiin. Viime vuonna syntyi kirja ja nyt tammikuussa kannet. Installaation nimeä toistava, käsityönä Belgiassa syntynyt taiteilijakirja ’Still Hearing the Whispers of the Queen’ on sanan ja kuvan, sekä ajan ja ajattomuuden kontrolloimaton ja intuitiivinen installaatio laatikossa. Sen sisäinen koheesio koostuu elämästä ja kuolemasta, sekä energiasta joka asemoi kontrollia ja kaaosta. Nyt, näyttely-yhteydessä julkaistava taiteilijakirja on osa hidasta dialogia, johon kutsumani kvanttifyysikko, runoilija, taidemaalari, taidehistorioitsija ja antropologi oletettavasti yllättyvät, kun virta vihdoin taas liikkuu. Valitsin tuoda kirjan ulos nyt, aikana jolloin viruksen suoma sulku hidastaa katsomaan totuttua syvemmälle. Toiseksi, elämänreitit kiertyvät ajallisesti yhteen, kun yhden teoksen sanallistajan, antropologi Maija Buttersin väitöskirja ’Death and Dying Mediated by Medicine, Rituals, and Aesthetics’ julkaistaan vain viikkoa aiemmin.

Grafoteekin pieni rajattu tila pakottaa suureen kokoon tottuneen rajauksiin. Laajan aikajanan väleissä, piilossa syntyneet tiivistymät putkahtelevat esiin. Serigrafian rinnalla on tapahtunut paljon.

Sirkku Ketola

Sirkku Ketola on serigrafiaa, installaatiota ja performanssia yhdistävä nykytaidegraafikko. Hän asuu ja työskentelee Suomessa ja oleilee säännöllisesti Belgiassa. Hänen ajatuksiaan ruokkii pohjoinen hiljaisuus ja Euroopan kaupunkien vilinä. Hän etsii tasapainoa tehon ja elämän kunnioituksen välillä. Häntä kiehtoo henki, aika, tila, materia ja visuaalinen viettelys. Parhaillaan Ketola työstää seuraavaa suurikokoista installaatiotaan ’Vitalis’ ja odottaa Koronan sekoittaman kalenterin uudelleenjärjestäytymistä omalla painollaan. Hän kiertää maailmaa kymmenen vuotta kestävän serigrafiaperformanssin ’A Body Called Paula’  (2017-2027) kanssa. Ketolan teokset ovat kulkeneet kansainvälisten rajojen yli eri gallerioihin ja museoihin. Tunnettuna serigraafikkona hän luennoi ja opettaa usein taideakatemioissa. Ketola kutsuu itseään sivistyneeksi villiksi.

Sivut:
https://www.sirkkuketola.com
https://www.instagram.com/sirkkuketola

Taiteilijan työskentelyä on tukenut