Lokakuu 2020 – Athanasía Aarniosuo

/ Grafoteekin Kuukauden taiteilija / Info /

Athanasía Aarniosuo, Jasmiini, 2020, piirustus

ATHANASÍA AARNIOSUO

KAUNIIT IHMISET
6.10.–1.11.2020

 

”Ensikerta oli vuonna 1997. Roxanne ja minä olimme tutkineet Athinoramaa (Ateenan tapahtumia ja ravintoloita esittelevä ilmainen opas, johon luotin 90-luvulla sokeasti) ja valinneet parhaan kuuloisen kohteen perjantai-illaksi. Oppaan mukaan Nick Cave oli tavannut käydä paikalla säännöllisesti, mikä kuulosti meistä erinomaiselta valintaperusteelta. Otimme taksin Roxannen kämpältä Ippokratous-kadun päähän. Riittävän lähellä, tunsimme alueen. Olimme innoissamme kuin vain 16-vuotiaat voivat olla, ja kesti jonkin aikaa tajuta, että olimme kävelleet ympyrää samoja kapeita, kiemurtelevia kujia pitkin ja nousseet samat portaat jo useita kertoja. Lopulta huomasimme olevamme eksyksissä, mutta emme kuitenkaan olleet huolissamme. Omistimme kadut ja kaupungin. Naurumme vain yltyi, ja äänenkorkeutemme nousi juostessamme ympäriinsä Dr. Martens -saappaissamme. Yhtäkkiä joku heitti parvekkeelta ämpärillisen vettä päällemme. ’Hiljaa!’ nainen huusi, kun jatkoimme vain nauramista läpimärkinä. Päätimme napata taksin ja mennä toisaalle.

Tuon ensimmäisen kerran jälkeen vietin monta iltaa ja yötä Club Decadencessa, solmin useita ystävyyssuhteita. Muistan istuneeni ulkona portailla savukkeella, usein uuden tuttavan kanssa, kuinka upeita, kauniita ihmisiä he kaikki olivat.”

Ammennan tämänhetkisessä työssäni nostalgisista muistoistani nuoruuteni Ateenasta. Muistoihin kietoutuvat teini-iän tunne-elämä, musiikki, bändit sekä Ateenan kadut ja klubit. Visuaaliseen ilmeeseen inspiraationa toimivat 1990-luvun ja 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen pienten bändien festarikeikkakuvastot. En ole enää teini, vaikka monesti toivonkin, että olisin – tavoittaakseni jälleen noiden kokemuksien välittömyyden, naiiviuden ja puhtauden. Muistoni eivät representoi nuoruuttani täydellisesti, mutta toisaalta ne sisältävät myös jotain enemmän. Kun olen lennättänyt nykyisen puolisoni Suomesta Ateenaan katsomaan vanhoja kulmiani samaan aikaan narratiiviani kuunnellen, olen pyrkinyt jakamaan identiteettiäni – kuten me kaikki, tietysti. Nostalgia, joka liittyy spesifisiin paikkoihin, ihmisiin ja tapahtumiin, on osa identiteettiäni.

Kiitokset näyttelyn mahdollistamisesta ja tukemisesta seuraaville tahoille: Grafia – visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö, Taiteen edistämiskeskus (Taike), Aalto-yliopisto.

Athanasía Aarniosuo