Roma Auskalnyte, Kalle Berg, Matti Hintikka, Kuutti Lavonen, Kaisu Sirviö

/ Näyttelyt /

Helsingin Kivipaino

Kun Alois Senefelder (1771–1834) oli keksinyt ja kehittänyt litografiatekniikan vuosina 1796–1798, ei mennyt kuin reilut kaksikymmentä vuotta niin menetelmä levisi Suomeenkin. Eräitä varhaisimpia suomalaisia litografiaan perehtyneitä taiteilijoita olivat veljekset Magnus ja Wilhelm von Wright, jotka aloittivat kuuluisan Svenska Foglar -teoksen toteuttamisen Tukholmassa 1820-luvulla. Heidän tuotantonsa käsittää satoja litografioita ja se sisältää lintujen lisäksi kuvia myös muusta eläin- ja kasvikunnasta. Magnus teki lisäksi maisemia ja kaupunkikuvia.

Maailmansotien välisen ajan kivipiirtäjistä merkittävimpiä ja tuotteliaimpia oli Matti Visanti. Hän kuvitti litografioilla esimerkiksi Kalevalan (1938) ja Kantelettaren (1940) sekä Johanneksen Ilmestyskirjan (1955). Samoihin aikoihin työskenteli myös Aukusti Tuhka, josta kehkeytyi sotien jälkeen huomattava suomalaisen litografian puolestapuhuja ja vaikuttajahahmo opetustyönsä ja työhuonetoiminnan aloittamisen johdosta. ”Tuhkan akatemiassa” opiskelivat vuodesta 1958 lähtien monet myöhempien sukupolvien graafikot ja litografian tekijät. Tuhka levitti kurssitoiminnan avulla kivipiirroksen osaamista myös eri puolille Suomea.

Tuhkan työhuone jatkoi eri muodoissa toimintaa aina 1970-luvun lopulle. Viimein sen ylläpito kävi ylivoimaiseksi, mutta koska graafikoiden keskuudessa koettiin tämänkaltaisen yhteistyöhuoneen tarve suureksi, nuoremman polven taiteilijat perustivat vuonna 1983 Grafiris-työpajan Tehtaankadulle. Se siis jatkoi Tuhkan kurssiateljeen toimintaa uudistuneessa muodossa.

Osa Grafiris-työhuoneen perustajista muodosti vuonna 1987 maamme ensimmäisen kaupallisen taidegrafiikan painopajan, Imprimo Oy:n. Pelkästään vuosina 1987–1991 painossa vedostettiin lähes 400 sarjaa grafiikkaa eri menetelmillä. Graafikoiden lisäksi monet taidemaalarit ja kuvanveistäjät kävivät painattamassa siellä töitään. Vähitellen Imprimon toiminta kuitenkin taantui 1990-luvulla ja lopulta lakkasi kokonaan.

Helsingin Kivipaino eli Helsinki Litho sai alkunsa, kun Kuutti Lavosen ehdotuksesta hän ja Matti Hintikka perustivat alkuvuodesta 2001 oman kivilitografian painamiseen keskittyneen työhuoneen. Taustalla oli huoli nimenomaan kivilitografian tulevaisuudesta. Muutamaa kuukautta myöhemmin kolmanneksi jäseneksi liittyi Kalle Berg. Litopajasta tehtiin myös muille taiteilijoille avoin paikka, jossa saattoi tehdä kivilitografioita sopivaa vuokraa vastaan, ja jossa varsinkin Hintikka ja Berg vedostivat muiden taiteilijoiden töitä. Vuonna 2009 Helsingin Kivipainon jäseneksi tuli neljäntenä taiteilijana ja painajana Valpuri Remling (os. Kylmänen).

Painon toiminnassa on ollut erityislaatuista se, että sen osakkaista Matti Hintikka, Kalle Berg ja Valpuri Remling ovat kaikki opiskelleet yhdessä maailman merkittävimmistä litografian oppilaitoksista ja painopaikoista, yhdysvaltalaisessa Tamarind-instituutissa. Joitakin vuosia sitten (2015) Remling siirtyi Tamarindiin sen uudeksi mestaripainajaksi, mikä osoittaa Helsingin Kivipainon vedostajien kansainvälistä arvostusta.

Nykyään Kivipainolla työskentelee aktiivisesti ja säännöllisesti varsinaisina vedostajina Kalle Berg ja Roma Auskalnyte. Matti Hintikka on jäänyt eläkkeelle vedostajan ammatista ja hän tekee työhuoneella omaa grafiikkaansa. Myös Kuutti Lavonen ja Kaisu Sirviö ovat mukana toiminnassa työstäen siellä teoksiaan. Lisäksi monet taiteilijat hyödyntävät Kivipainon mahdollisuuksia vaihtelevia ajanjaksoja omien litografiaprojektiensa yhteydessä.

Erkki Anttonen

Roma Auskalnyte (s. Silute, Liettua) on poikkitaiteellisesti työskentelevä taiteilija, joka asuu ja työskentelee tällä hetkellä Helsingissä. Löytääkseen oikean tavan ilmaista ajatuksiaan, hänellä on taipumus kokeilla erilaisia medioita taidegrafiikasta performanssiin tai jopa valokuvaukseen. Roma valmistui taiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta 2016. Vuonna 2019 hän kouluttautui litografiavedostajaksi Tamarind-instituutissa. Roma toimii aktiivisesti paikallisella ja kansainvälisellä näyttelykentällä. Tällä hetkellä hän työskentelee offset- ja litografiavedostajana Helsinki Lithon työpajalla. Hänen teoksiaan on Nykytaiteen museo Kiasman, Palais des Beaux Arts de Lillen kokoelmissa sekä yksityisissä kokoelmissa.

Kalle Bergin (s. 1967) taide on luonteeltaan käsitteellistä ja keskittyy paljolti kivipainajan työn ja ylipäätään litografian olemuksen pohtimiseen […]  Litografian painamiseen liittyvät esimerkiksi litokivien päädyistä tehdyt moniväriset vedokset. Ne ovat eräänlaisia ready made – teoksia, ja Marcel Duchamp onkin ollut yksi innoittaja Bergille. Samalla ne tavallaan aloittivat hänelle tärkeän teeman, jota hän kutsuu toteemeiksi  […] Toteemit tarkoittavat Bergille yksinäisiä, ympäristöstä eristettyjä artefakteja tai esineitä, jotka saavat tietyn rituaalisen merkityksen. Ne on kuvattu pääosin siluetteina. Berg on hakenut niihin ”jonkinlaista uskonnollista henkeä olematta laisinkaan uskonnollinen”.
– Lainaus Erkki Anttosen kirjoittamasta ”KIVI PAPERI VEDOS litografia Suomessa”, 2017

Matti Hintikka (s. Vesanto) on tehnyt koko taiteellisen tuotantonsa kivilitografiatekniikalla. Huokoinen kalkkikivi viehättää Hintikkaa materiaalina, sen hienojakoinen pintastruktuuri on Hintikan työskentelyssä erottamaton osa viestiä. Teosten alkulähde on luonnossa, maisemassa, jonka voi ymmärtää joko konkreettisena tai mentaalisena.

Kuutti Lavonen (s. 1960 Kotka) on suomalainen taidemaalari, taidegraafikko, valokuvataiteilija ja professori. Hän on toiminut kuvataiteilijana vuodesta 1978 alkaen. Lavonen on teknisesti monipuolinen taiteilija, jonka taiteellisen työskentelyn perusta on piirtämisessä. Hänen teoksiensa kuva-aiheet ovat usein ihmishahmoja, joissa on nähtävissä viitteitä renessanssin ja barokin kuvamaailmaan. Lavonen on esiintynyt kymmenissä ryhmä- ja yksityisnäyttelyissä sekä Suomessa että ulkomailla.

Kaisu Sirviön aiheet liikkuvat luonnossa ja saavat ekspressiivisen ilmaisun kautta vapautta tulkita luontoa välillä hyvinkin abstraktiin tyyliin. Maan pinnasta ylös ponnistava liike kohtaa paperin valkean taivaan. Taitelijan työvälineitä ovat pääasiassa kivilitografia ja uniikit tussimaalaukset. Sirviö hallitsee välinettään vapauden, sattuman ja intuition kautta. Loputon viivaleikki ja siveltimen kääntyilevät kosketukset kertovat pelottomuudesta kohdata kiven kuurnattu peruspinta.
Sirviöllä on ollut lukuisia näyttelyitä kotimaassa ja ulkomailla. Hänen teoksiaan löytyy niin kotimaisista kuin ulkomaisistakin museoista ja kokoelmista.