Valikko
Ostoskori
Etsi
Valikko
Ostoskori
Etsi
Galleria G:n juhlanäyttely tarjoaa näkymän nykygrafiikkaan. Se ei ole eikä voikaan olla kaikenkattava esittely, mutta jotakin oleellista se kuitenkin lajista kertoo. Samalla se kertoo myös gallerian monipuolisesta näyttelylinjasta. Tekninen ja ilmaisullinen ennakkoluulottomuus ja kansainvälinen liikkuvuus, joka aina on ollut grafiikalle ominaista, tulevat kokonaisuudessa esiin.
Roma Auskalnyte (s. 1988) on kotoisin Liettuasta, mutta hän on opiskellut ja työskennellyt paitsi kotimaassaan myös Suomessa ja muuallakin. Taiteilija on sanonut, että hän ei tunne olevansa kotonaan missään tai sitten tuntee olevansa kotona missä tahansa. Kiasman kokoelmanäyttelyssä Meno-paluu on esillä teos Harjakatto. Se oikeastaan kiteyttää hyvin Auskalnyten tilanteen. Harjakatto tuo mieleen talon, kodin, mutta katto on rakennettu yli tuhannesta grafiikan vedoksesta. Ehkä taide, grafiikka, on taiteilijalle yksi kodeista. Auskalnyte käyttää perinteisiä grafiikan menetelmiä, mutta sijoittaa teoksensa uusiin yhteyksiin. Niiden tekoprosessissa on annos fyysisyyttä. Se kuuluu osana taiteeseen.
Fyysisyys on myös yksi vanhimman graafisen menetelmän, puupiirroksen, ominaisuuksista. Laji on viime vuosina saanut piiriinsä yhä enemmän nuoria tekijöitä. Heli Kurunsaari (s. 1971) on yksi näistä ja yksi keskeisimmistä; hän on uransa alusta lähtien pitäytynyt tässä menetelmässä. Hän on kuvannut ihmistä, sukuaan ja muitakin, ”puupiirrosmaisen” rouheasti, kulmikkaastikin. Väri on aina ollut luontevasti mukana hänen taiteessaan. Viime vuosina se on tullut entistä intensiivisemmäksi. Uusimmissa teoksissa ilmaisu on pelkistynyt, lähestynyt abstraktia. Kuitenkin ihminen ja tämän psykogissävyinen tulkinta on edelleen mukana. Toisaalta mukaan on tullut myös ekologisia teemoja.
Myös Tomas Reganin (s. 1979) aihe on ihminen, ihminen ja luonto. Hän on ympäröivän maailman valpas tarkkailija ja nähdyn muistiinmerkitsijä. Hän ei kuitenkaan ole pelkästään kirjuri, vaan hänen käsissään nähty muuttuu näkemykseksi, taiteeksi. Regan on erittäin taitava piirtäjä. Hänen herkkä ja ilmaisuvoimainen viivansa ottaa katsojan mukaansa. Myös klassiset piirustuksen elementit, varjostukset, laveeraukset ja korostukset, ovat hänen teoksissaan mukana. Joskus piirustukset tuovat esiin staattisuutta pysähtyneisyyttä, joskus taas liikkeen vauhtia ja voimaan. Tanssikin on joskus mukana. Viime vuonna Taidesalongissa Helsingissä oli piirustusten ohella mukana myös tanssiesityksiä.
Galleria G juhlii parhaillaan puolivuosisataista toimintaansa. Tulee kuluneeksi viisikymmentä vuotta siitä, kun taidegraafikot käynnistivät galleriansa. Juhlakatselmus on vuorossa syyskuussa, mutta koko vuoden näyttelytarjonta on yhtä juhlaa. Esillä on korkeatasoista grafiikkaa ja sen ohella valokuvaa ja maalaustakin. Monipuolinen kirjo taidetta, yhtä hyvin varttuneita jo asemansa vakiinnuttaneita tekijöitä kuin nuoria uraansa aloitteleviakin.
Helsingin galleriakenttä on laaja. Tuntuu kuin pääkaupunkiin perustettaisiin jatkuvasti uusia näyttely-paikkoja. Valitettavasti niitä myös lopetetaan usein. Kilpailu asiakkaista, taiteilijoista ja julkisuudesta on kovaa. Siinä menestyminen vaatii työtä ja kekseliäisyyttä varsinkin kun perinteiset painetut lehdet ovat samaan aikaan vähentäneet kuvataiteen esittelyä ja arviointia.
Galleria G on pystynyt luomaan profiilin, jolla voi erottua joukosta. Ja kuten merkkivuosikin osoittaa, se edustaa myös jatkuvuutta. Kiitos tästä kuuluu ennen kaikkea taiteilijoille, joitten käsialaa näyttelyohjelma on. Juuri tämä taiteilijavetoisuus tekee Galleria G:n kaltaisista näyttelypaikoista erityisiä ja omaleimaisia.
Kun taidegraafikot viisikymmentä vuotta sitten perustivat näyttelypaikkansa, Helsingissä oli vain muutama galleria. Tavoitteena oli tietenkin taidegrafiikan ja piirustustaiteen näyttelymahdollisuuksien lisääminen. Samaan aikaan muutkin taiteilijat olivat liikkeellä. Taidemaalarit olivat perustaneet galleriansa vuotta aikaisemmin ja Helsingin taiteilijaseura käynnisti omansa pari vuotta myöhemmin. Veistäjät ja valokuvaajat seurasivat esimerkkiä muutaman vuoden jälkeen.
Taidegraafikot kutsuivat galleriaansa ensi vaiheessa toimintakeskukseksi. Se sijaitsi Unioninkadulla Gerda ja Salomo Wuorion säätiöltä vuokratuissa tiloissa. Siihen rakennettiin myös pieni työhuone. Näyttelyohjelma oli aluksi grafiikkapainotteinen, mutta pian joukkoon tuli myös kuvanveistäjiä ja maalareita. Sittemmin galleria on toiminut Pohjoisella Rautatienkadulla ja Ainonkadulla Töölössä, Yrjönkadulla ja Erottajankadulla Kaartinkaupungissa ja viimeiset kymmenen vuotta nykyisissä tiloissa Pienellä Roobertinkadulla.
Toimintakeskukseen sijoitettiin myös myyntiarkisto, teosvalikoima, joka aikaisemmin oli varastoituna erilaisiin kellareihin. Myyntikokoelma Grafoteekki on edelleen merkittävä osa Galleria G:n kokonaisuutta.
Seppo Heiskanen
galleria.g@taidegraafikot.fi
Riikka Tuomarla p. 050 449 9229