Tatjana Bergelt

Kädenojennus, kädenpuristus

25.4.-20.5.2018

Kaikilla on kädet. Kaikki niitä käyttävät, ja usein kädenpuristus toimii käyntikorttina.

”Näytä minulle kätesi, niin sanon miten olet elänyt.” Kädenojennus on symboli yhteenotosta, solidaarisuudesta, yhteishengestä. Mitä on meidän välinen yhteys?

Teoksissa on käsiä, joiden takana ja edessä on läpikuultavia, päällekkäin hahmottuvia kuvia. Kerroksia on siis paljon, ja eri asiat näyttäytyvät eri tavalla näkökulmasta riippuen. On käsiä, joiden kertomuksien kautta mieli matkustaa Gazasta Viroon, Virosta Kroatiaan ja USA:n kautta takaisin Helsinkiin.

Lukemalla 3-vuotiaasta Amoksesta ja 92-vuotiaasta Mariasta esiin nousee mikä on merkityksellistä ja mikä jää näkymättä, unohdetuksi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tästä esimerkkinä vain 8-kuukautisen Evan kädet tulevat yhtenä päivänä kertomaan kärsimyksistä, menetyksistä, töistä ja tulevasta kuolemasta.

Nämä kertomukset toimivat peilinä oman elämämme ymmärtämiseen.

Taiteilija Tatjana Bergelt on kasvanut Itä-Saksassa, mistä lähti Neuvosto-Viroon, Ranskaan ja Espanjaan opiskelemaan – ja on nyt Suomessa ”saksalaisvenäläinen taiteilija” joka etsi, pohtii ja kysyy. Hän työskentelee ja pitää näyttelyitä luontevasti muissakin maissa. Bergeltin teoksia on erilaisissa merkittävissä kokoelmissa kuten ”Centre George Pompidou” tai New York Public Library. Bergelt on taiteilija, jolle eri kielien omaksuminen on luontevaa, ja joka juuri siksi saattaa jäädä ihmettelemään sanan voimaa, yhtä lausetta ja sen metaforista vaikutelmaa. ”Kun otat jotakin pois kontekstista totuus muuttuu.” Totuuksia on erilaisia, jokaiselle oma ja kaikille yksi.

Tämä näyttely kutsuu matkustamaan sisimpään elämän polkujen kautta, alusta loppuun, tai sittemminkin alkuun.

Faina Blau, taidehistorijoitsia, Berliini / Helsinki